ELOKUU

Heippa!

Tervehdys sinulle, joka olet löytänyt nettipyhissivulle!

Elämme vuoden pimeintä aikaa ja päivät lyhenevät kovaa vauhtia. Puut luopuvat lehdistään, sataa enemmän ja päivät ovat välillä hyvinkin harmaita ilman sadettakin. Linnutkin alkavat valmistautua muuttomatkalle. Syksy voi tuntua kovin synkältä, kun odotamme talven tuomaa lumista valkeutta.

Syksyssä on paljon hienoakin. Voimme sytytellä kynttilöitä ja kausivalotkin voi kohta jo ripustaa valaisemaan iltojamme. Välillä on kiva vetää villasukat jalkaan ja kömpiä viltin alle lämpimän kaakaomukin kanssa.

Nautitaan jokaisesta vuodenajasta, myös syksystä ja sen harmauden ja ruskan tuoman väriloiston yhdistelmästä.

"Lehti puusta variseepi päivä yötä pakenee. Lintu pieni syksyn tieltä kesämaille rientelee. Minä, pieni paimentyttö lentohon en pääsekään. Tänne, tänne jäädä täytyy syksyhyn ja ikävään." - P.J. Hannikainen

 

 

Enkelin tehtävät

Taivaan isän hommissa

Enkeliä näe en. Onko siipi valkoinen? Voiko ilman kaapua hän myös tänne saapua?

Oliko se enkeli, joka vastaan käveli, otti kiinni kädestä, auttoi hädän hetkellä?

Taivaan Isän hommissa enkeli on matkalla. Hän on valmis auttamaan aina kun vain tarvitaan.

- Anna-Mari Kaskinen-

 

Raamatussa kerrotaan paljon enkeleistä. Raamatussa enkelit ovat taivaallista sotaväkeä ja viestintuojia.

Miltäs enkelit näyttävät? Sitä emme tarkkaan tiedä, mutta jokainen meistä ajattelee enkelin tietyn näköiseksi. Näemme tämän monissa kuvissa.

Monissa Raamatun kertomuksissa enkeli on tärkeässä roolissa. Enkeli voi tulla auttamaan hädässä, opastamaan tai hän ilmestyy ihmiselle tuomaan viestin Taivaan Isältä.

Puhutaan myös, että meillä jokaisella on oma suojelusenkeli. Erityisesti lapsilla. Tästä huolimatta on tärkeää aina olla varovainen ja huomioida erilaiset vaarat. Säännöt ja ohjeet ovat meidän kaikkien turvaksi.

Tarvitsemme silti enkeleitä elämässä. Voimme luottaa siihen, että enkeli on lähellä, vaikka häntä ei voi nähdä. Voisiko enkelillä joskus ollakin kaksi jalkaa, kättä, silmät, korvat ja suu.. Ihmisetkin voivat olla enkeleitä toinen toisilleen auttamalla ja suojelemalla.

Millainen enkeli sinä voisit olla ja ketä sinä voisit auttaa?

 

Muista pyhittää lepopäivä  - karhu pyytää eläimiä lepäämään kuusen alle

Oli kaunis aurinkoinen ja ihmeellisen lämmin syyspäivän suuressa metsässä. Pian tulisi talvi, ja luonto valmistautui talveen. Eläimillä oli kovasti touhua.

Karhu pötkötti tuuhean kuusen alla ja ajatteli, että nyt on vielä aika levätä ja nauttia auringosta ja lämmöstä.

Pian karhun ohi köpötteli ilves – äiti, joka näytti kovin väsyneeltä.

”Oi, miten näytät väsyneeltä. Mikäs on ilves- äiti?” Karhu kysyi. ”Minulla on lapset kipeänä, kaikki kolme. En ole saanut nukuttua ja olen kovasti hoitanut heitä”, ilves äiti vastasi. ”Tule tänne lepäämään”, karhu sanoo. Niin ilves- äiti pötkähti sammaleelle.

Pian kuusen oksalle istahti orava. Tämäkin näytti kovin uupuneelta. ”Mikäs on sinulla oravainen?”, kysyi karhu. ”Olen kerännyt talvivarastoa ja tiivistänyt pesää monta päivää”, orava vastasi. ”Istahda siihen meidän seuraan lepämään”, karhu sanoi.

Seuraavana loikki jänis eläinten ohi, pienin lyhyin loikin. ”Oi jänö, mikäs sinulla, kun loikissa ei ole normaalia pontta?”, karhu kysyi.

”Minä olen kulkenut pitkän matkan etsien hyvää ruokapaikkaa ja pitää vaihtaa turkki talviturkkiin”, jänö sanoi.

”Tule meidän kanssa lepäämään”, karhu kutsuu.

Sitten lyllersi siili eläinten luo tuhisten. ”Mikäs sinua huolestuttaa siili pieni”, karhu kysyi. ”Minä olen etsinyt talvipesää kovasti. En ole löytänyt vielä hyvää paikkaa, ja pian talvi tulee”, siili sanoi.

”Hei täällä on kuusen alla hieno havu- ja lehtikasa. Tulehan meidän kanssa täällä lepäämään ja tuosta saat varmasti hyvän talvipesän”, karhu ehdotti.

Lopulta pieni lintu lennähti kuusen oksalle päätä roikotellen. ”Mikä on sinulla lintunen”, karhu kysyi? ” Minä olen etsinyt niin kovasti ruokaa ja suojaa. Väsyttää kovin”, lintu sanoi. ”Tule tänne lepäämään meidän kanssa, ja tämä tuuhea kuusi on hyvä suoja sinulle talveksi ja kävyistä saat ruokaakin pitkäksi aikaa” Karhu hoksasi.

Näin eläimet viettivät leppoisan päivän syysauringossa yhdessä leväten. Kun aurinko alkoi laskea, kaikki lähtivät touhuihinsa hyvillä mielin ja iloisina. Lintu jäi talveksi asumaa kuusen suojiin ja siili pötkähti talvilevolleen kuusen juuren havu- ja lehtikasaan.

Illalla eläinten lähtiessä lauloi lintu iloisen iltalaulun kaikille.

Pertti Luumin kertomuksen pohjalta

 

 

 

Iltarukous. Minä lapsi pienoinen aamuin, illoin rukoilen. Pienet kädet yhteen liitän, Taivaan Isää aina kiitän
YouTube-video

Raamattuhetki

Suolana ja valona maailmassa

"Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa."

"Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkinvalonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa."

Jeesus puhuu siitä, että meidän tulisi olla suolana ja valona maailmassa.

Näin syksyllä tarvitsemme valoa, jotta näymme pimeässä. Voimme olla myös toinen toisillemme valona ja ilona. Tässä varmaan Jeesus tarkoittaa myös sitä, että saamme kertoa Jumalan hyvyydestä ja rakkaudesta toisille. Jumala rakastaa meitä ja me saamme samoin rakastaa toisiamme.