Miksi Huittisten keskiaikainen kivikirkko omistettiin Pyhälle Katariina Aleksandrialaiselle
Otteita Jaakko Lehtimäen pitämästä luennosta.
Useimmat Satakunnan ja siihen keskiaikana kuuluneet Hämeen kirkot on pyhitetty Neitsyt Marialle tai
Olavi Pyhälle. Miksi siis Huittisten kirkon suhteen tehtiin tällainen poikkeustapaus?
Vastausta kysymykseen ei juuri ole löydettävissä myöhäiskeskiajan ”papereista”. Huittisten kirkosta on
muutenkin jäänyt kovin vähän muistoja tuolta ajalta. Ainakin tulipalot, sodat ja kuningas Kustaa Vaasan
”kirkotputipuhtaiksi”-ohjelmointi 1500-luvulla hävittivät Huittisten seurakunnan arkistot tipotiehen.
Vain yksi näkökulma, johon tutkimuksessa ei ole aikaisemmin enempää paneuduttu, tuo jotakin valoa
otsakkeen miksi-kysymykseen. Sen taustoja olen laajemmin selvittänyt toisessa luennossani
Uusia löytöjä kirkkorakennuksen alkuvaiheilta (Lyhennetty). Tässä kohdin keskityn nyt vain tuohon etunimeen Katariina.
Huittisiin Katariina ”tuli” birgittalaisuuden mukana, jonka yksi innoituslähde - jo itse Pyhälle Birgitalle –
hän oli. Sen luostari rakennettiin Naantaliin 1400-luvun puolivälissä
Katariina Aleksandrialaisen lyhyeen luonnehdintaan:
”Legendan mukaan hän oli kuninkaallista sukua oleva neito. Katariina tahtoi olla nimensä mukainen
kääntyessään kristityksi, ja monet oppineet hänen kotikaupungissaan seurasivat häntä. Niinpä
myöhempien aikojenkin oppineet ovat kunnioittaneet häntä suojeluspyhimyksenään. Hän Kun häntä
houkuteltiin kuolemanrangaistuksella uhaten luopumaan uskostaan, keisari Maxentius antoi v. 307 sitoa
hänet kidutuspyörään surmattavaksi. Kirkkotaiteessa on siksi Katariinan tunnuskuviona teilipyörä. Niin on
Huittisten kirkossakin. Joskus Katariinan kuvissa nähdään Jeesus-lapsi asettamassa hänen sormeensa
sormusta - ikuisen rakkauden vertauskuvana.” (Lempiäinen:Nimipäiväsanat, 1978)
Lue luento kokonaisuudessaan.