Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Kirkkotie, 32700 Huittinen
0443750521 Seurakuntamestari
1000
Toimii tiekirkkona kesäaikana, muulloin avoinna sopimuksen mukaan. Tiedustelut kirkkoherranvirastosta.
Karsatinmäen nimi on vanhempi kuin kirkko, mikä osoittaa, että paikalla on ennen ollut karsikko eli pakanuudenaikainen uhripaikka. Sellaisille paikoille keskiaikaiset kirkot usein muuallakin rakennettiin, koska paavikin kirjeessään vuodelta 1229 kehottaa ottamaan pakanalliset palvontapaikat kirkon käyttöön.
Alunperin kirkko oli, kuten keskiaikaiset kirkot yleensäkin, suorakulmion muotoinen ja itälänsisuuntainen. Se oli alunperin kaksiholvinen eli se käsitti nykyisen keskiosan ja itäsakaran. Silloin alttari oli nykyisen itäsakaran päätyseinällä. Sisäänkäynti oli länsipäädyssä, mutta kun eteläseinälle v. 1647 rakennettiin asehuone, tuli sisäänkäynti myös sitä kautta.
Vanhan osan iästä on esitetty kaksi vähän erilaista teoriaa. Vanhemman käsityksen mukaan kirkko rakennettiin matalana 1340-luvulla ja korotettiin nykyiseen korkeuteensa 1490-luvulla. Myöhemmän tutkimuksen mukaan kirkko kuitenkin rakennettiin kerralla nykyiseen korkeuteensa vuoden 1495 paikkeilla. Joka tapauksessa vanha osa sai nykyisen asunsa 1490-luvulla. Paikalla aikaisemmin mahdollisesti olleesta puukirkosta ei ole säilynyt merkkejä.
Rakennustyöhön ryhtymistä joudutti vielä sekin, että vuonna 1783 tulipalo tuhosi kirkosta vesikaton ja tornin. Uusi länsisakara, torni ja eteläsakara valmistuivat vuonna 1794, jolloin kirkossa oli taas riittävästi tilaa silloisille huittislaisille.
Nykyinen torni on noin 38 metriä korkea. Tämä laajennus tehtiin Tukholman intendenttikonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Samalla rakennettiin hautausmaan ympärillä oleva kiviaita ja nähtävästi myös siinä oleva portti.
Näin kirkosta oli tullut täydellinen ristikirkko. Alttarin siirrosta oli seurauksena, että saarnatuoli on nyt alttarin oikealla puolella, kun se melkein kaikissa muissa kirkoissa on sen vasemmalla puolella. Tämän laajennuksen suunnitteli arkkitehti Chiewitz.
Nykyinen sakaristo rakennettiin vuonna 1738. Sitä ennen oli samalla paikalla vanha, paljon pienempi sakaristo, joka erään tiedon mukaan oli rakennettu jo aivan 1300-luvun alussa. Nykyisen eteläsakaran paikalla oli aikoinaan 1600-luvulla rakennettu asehuone eli eräänlainen eteinen.
Sisätiloissa tehtiin huomattavia uudistuksia arkkitehti Josef Stenbäckin johdolla vuonna 1897. Tällöin puulattian sijaan tehtiin asfalttilattia, asennettiin kamiinat sekä seinät ja katto maalattiin uudesta jolloin osa keskiaikaisista maalauksista tuhoutui.
Silloin kukin kirkon osa saatettiin mahdollisimman tarkoin siihen muotoon, missä se oli rakentamisensa aikoihin. Näin saatiin aikaan ainutlaatuinen nähtävyys: samalla silmäyksellä voi nähdä usean eri vuosisadan kirkonrakennustyylejä. Tällöin kirkkoon myös tehtiin tiililattia, asennettiin lattialämmitys ja tehtiin uudet penkit. Tiililattian teossa on vältetty säännöllisesti toistuvien kuvioiden muodostumista, jotta lattian muodossa esiintyvät epäsäännöllisyydet eivät korostuisi. Tiilet hankittiin Kupittaan Savi Oy:stä Turusta. Nykyisin kirkossa on noin tuhat istumapaikkaa.
Vielä 1700-luvulla oli tapana haudata papit ja muut huomattavat henkilöt kirkon lattian alle. Huittisissa tämä tapa poistui käytöstä vuonna 1794. Tunnetuin Huittisten kirkkoon haudatuista lienee rovasti Nils Idman nuorempi, joka toimi Huittisten kirkkoherrana 1749-1790 ja tuli tunnetuksi varsinkin kielitieteellisistä tutkimuksistaan.
025601600 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12
Kirkkotie, 32700 Huittinen
Kirkkotie, 32700 Huittinen
Kirkkotie, 32700 Huittinen
Kirkkotie, 32700 Huittinen
Kirkkotie, 32700 Huittinen
Kirkkotie, 32700 Huittinen
Kirkkotie, 32700 Huittinen
Kirkkotie, 32700 Huittinen