Huittisten hautausmaa

Keskiajalta lähtien hautausmaa on sijainnut kirkon ympärillä.

Varakkaimmat henkilöt haudattiin kirkon lattian alle. Vuoden 1958 remontin yhteydessä luut siirrettiin hautausmaalle R-lohkoon. Kirkkotarhaa on laajennettu vuosina 1729, 1796, 1828, 1869,1890, 1930, 1955 ja 1992. Nykyinen pinta-ala on n. 3,7 ha.
 Hautausmaa jaetaan ajallisesti kolmeen osaan. Vanha puoli hautausmaasta sijaitsee pääosin rinteissä kirkkoa kiertäen, lohkot C sekä K-U. Vanhempi uusipuoli sijoittuu vanhan osan ja seurakuntakeskuksen väliin. Alueen ensimmäiset hautaukset ajoittuvat vuosille 1959-1992. Tähän alueeseen voidaan laskea kuuluvan myös vanhat rivihauta-alueet, jotka on otettu suurelta osin uudelleen käyttöön, lohkot A ja B. Uusi puoli hautausmaasta on vihitty käyttöön vuonna 1992. Laajennus sijaitsee vanhoista hautausmaan osista katsoen pohjoispuolella.

Uusimmalla laajennusosalla sijaitsee uurnalehto, josta löytyvät muistolehto, sirottelualue sekä yksityiset uurnahaudat.

"Muistojen aukio" sopii kokoontumis- ja hiljentymispaikaksi kaikille hautausman kävijöille. Kukka- ja kynttiläkivet on tarkoitettu kaikille niille tervehdyksille, jotka tuodaan uurnalehtoon tai muualle haudattujen ja menneiden sukupolvien muistolle.
Menneiden sukupolvien muuri on otettu käyttöön kesällä 2010. Vainajalle, jonka hauta on luovutettu pois, voidaan laitattaa nimilaatta muuriin.

Uurnahauta rivejä Huittisten hautausmaalla
yksityiset uurnahaudat
Pappi siunaamassa menneiden sukupolvien muuria
menneiden sukupolvien muurin siunaus 6.6.2010.
Sankarivainajien haudoilla palavat kynttilät illalla
Sankarivainajia muistettiin seppelein ja kynttilöin 6.12.2017.