Suru

Jos ei olisi ollut rakkautta, ei olisi myöskään surua. Tämä lause on kulkenut sururyhmien matkassa vuosien ajan. On vaikea käsitellä rakkaan ihmisen kuolemaa. Surua ei turhaan sanota työksi. Joskin surutyö ei ole jotakin jonka voi vain automaattisesti aloittaa ja viedä loppuun. Sillä on alku, mutta ei päätepistettä.

Suru muuttaa muotoaan ja sen kanssa on mahdollista oppia elämään. Eräs vapaaehtoinen muistaa aina sanoa, että suru ei ole kaunista, se on raadollista ja siinä ei ole mitään yhtäläisyyksiä amerikkalaisten elokuvien kanssa.

On kuitenkin lohdullista ajatella, että jos ei olisi ollut rakkautta, ei olisi ikävää ja luopumisen tuskaa. Rakkaus on ollut yhdistävä tekijä ja sen vuoksi jäähyväisten jättäminen on ja yhteisten hetkien muisteleminen sattuu. Herää myös kysymys siitä, miksi pahaa tapahtuu. Miksi Jumala sallii kärsimyksen.

Pääsiäisen lähestyessä nämä teemat nousevat esiin ja pääsiäiseen liittyy paljon kärsimystä, tuskaa ja luopumista. Jeesus kärsi samalla tavoin kuin ihminen kärsii. Elämä päättyi raadollisella tavalla ja moni Jeesuksen seuraajista joutui pettymään. Kaiken tuskan ja kamaluuden keskeltä nousi kuitenkin kuolemaakin vahvempi rakkaus. Jumalan rakkaus kantaa meitä yli mahdottoman.

Moni tässä ajassakin saattaa tuntea pettymystä ja pelkoa tulevasta. Siksi pääsiäisen sanoma toivosta ja rakkaudesta on juuri nyt ajankohtainen. Kaiken pahan keskelläkin Jumala on meidän kanssamme. Elämässä on iloa, toivoa ja värejä.

Tähän toivoon ja rakkauteen saamme luottaa tänä pääsiäisenä, keväänä ja jokaisessa elämämme hetkessä.

Kaisa Vehmaa, diakoni

Suru

Jos ei olisi ollut rakkautta, ei olisi myöskään surua. Tämä lause on kulkenut sururyhmien matkassa vuosien ajan. On vaikea käsitellä rakkaan ihmisen kuolemaa. Surua ei turhaan sanota työksi. Joskin surutyö ei ole jotakin jonka voi vain automaattisesti aloittaa ja viedä loppuun. Sillä on alku, mutta ei päätepistettä.

Suru muuttaa muotoaan ja sen kanssa on mahdollista oppia elämään. Eräs vapaaehtoinen muistaa aina sanoa, että suru ei ole kaunista, se on raadollista ja siinä ei ole mitään yhtäläisyyksiä amerikkalaisten elokuvien kanssa.

On kuitenkin lohdullista ajatella, että jos ei olisi ollut rakkautta, ei olisi ikävää ja luopumisen tuskaa. Rakkaus on ollut yhdistävä tekijä ja sen vuoksi jäähyväisten jättäminen on ja yhteisten hetkien muisteleminen sattuu. Herää myös kysymys siitä, miksi pahaa tapahtuu. Miksi Jumala sallii kärsimyksen.

Pääsiäisen lähestyessä nämä teemat nousevat esiin ja pääsiäiseen liittyy paljon kärsimystä, tuskaa ja luopumista. Jeesus kärsi samalla tavoin kuin ihminen kärsii. Elämä päättyi raadollisella tavalla ja moni Jeesuksen seuraajista joutui pettymään. Kaiken tuskan ja kamaluuden keskeltä nousi kuitenkin kuolemaakin vahvempi rakkaus. Jumalan rakkaus kantaa meitä yli mahdottoman.

Moni tässä ajassakin saattaa tuntea pettymystä ja pelkoa tulevasta. Siksi pääsiäisen sanoma toivosta ja rakkaudesta on juuri nyt ajankohtainen. Kaiken pahan keskelläkin Jumala on meidän kanssamme. Elämässä on iloa, toivoa ja värejä.

Tähän toivoon ja rakkauteen saamme luottaa tänä pääsiäisenä, keväänä ja jokaisessa elämämme hetkessä.

Kaisa Vehmaa, diakoni

Aiemmin vuonna 2025 julkaistut hartaudet