Vampulan hautausmaa

Vampulalaisten oma hautausmaa sijaitsi viimeistään 1650 rakennetun kirkon ympärillä, myös kirkon lattian alle haudattiin. Uusi kirkko valmistui 1764 Loimijoen länsipuolelle ja sen ympärille hautausmaa, kirkon lattian alle ei enää saanut haudata. Hautausmaata laajennettiin 1850 ja 1860 luvuilla, jolloin Pelttarin ratsutilalta, jonka maalle kirkko oli rakennettu saatiin lisämaata kirkon itä- ja pohjoispuolelta, alueelle istutettiin puita ja rakennettiin aita. Uskonnonvapauslain tultua voimaan 1923 kirkosta eronneille varattiin paikka hautausmaan ”pohjoisesta yläkulmasta”, vainajien omaisilta perittiin suuremmat multarahat kuin seurakuntaan kuuluvilta, myös hautausten toimittamisessa oli rajoituksia.

Hautausmaata laajennettiin sankarivainajien lisääntyvän tarpeen vuoksi 1943, edelleen lisämaata ostettiin kirkon itä- ja kaakkoispuolelta, hautausmaan laajennuksen vihkiäiset toimitti asessori Niilo Lampi avustajineen 1958. Viimeisin laajennus valmistui 2000 kirkon pohjoispuolelle piispa Ilkka Kantolan avustajineen vihkiessä alueen, johon arkkupaikkojen lisäksi tuli muistolehto ja uurnahauta-alue. Samalla koko hautausmaan osalle asennettiin valaisimet ja sähköpistokkeet sekä pintavesiviemäröinti ja uusittiin kasteluverkosto ja lisättiin vesipisteitä.

 

 

Seppeleiden lasku sankarihaudalla itsenäisyyspäivänä
Seppeleiden lasku sankarihaudalla 6.12.2017.
Vampulan hautausmaan 'Menneiden sukupolvien'-muistomerkki
Vampulan hautausmaan 'Menneiden sukupolvien'-muistomerkki
Muistolehdon kivi, joka muistuttaa Jeesuksen kalliohautaa
Muistolehdon kivi