Muuta kalustoa

Nykyiset penkit tehtiin vuoden 1959 korjauksen yhteydessä. Alttarikaiteen teki 1897 nanhialainen puuseppä Kustaa Leppänen, prof. Lauri Leppäsen isä. Seinällä olevan kirkoonottomaton maatalousnaiset lahjoittivat vuonna 1979, ja se on kudottu 1712 valmistetun, Turun maakuntamuseossa olevan Huittisista talletetun alkuperäiskappaleen mukaiseksi. Vaatteen kutoi Pirkko Riihimäki. Niinikään alttarin viereisellä seinällä oleva kulkueissa kannettava risti eli prosessioristi tehtiin 1992 past. Jaakko Lehtimäen suunnitelman mukaan. Sakaristoon johtavan käytävän seinällä olevan vihkiryijyn lahjoittivat maatalousnaiset vuonna 1955. Sen alkuperäismalli on saatu Emil Cedercreutzin museosta Harjavallasta ja malli tunnetaan nimellä Huittisten ryijy. Vanhalla alttarilla olevan koristeellisen kirjatelineen lahjoitti vuonna 1844 Huittisten kirkkoherroina melkein koko 1700-luvun vaikuttaneeseen Idman-sukuun kuulunut Takkulan talon tytär Charlotta Idman. Telineen kuviointi on muodostettu pienistä helmistä. Kolehtihaavien teline on vuodelta 2001 ja sen suunnitteli arkkitehti Marja Rauhala, joka suunnitteli myös Pyhäjärven kirkon alttaritaulun vierellä olevat lampetit, lukupulpetin ja sakastin kaapistot.

Vuonna 1992 hankittiin taiteilija Annikki Linturin suunnittelemat ja yhdessä Pirjo Törhösen kanssa valmistamat antependiumit, alttaripöytäliinat, kalkkiliinat, kasukat ja stolat, neljää eri väriä. Huittislainen Eeva-Liisa Kortelahti puolestaan suunnitteli ja yhdessä Tyyne Rantaniityn kanssa valmisti pääalttarin ja Katariinan alttarin liinat ja niiden pitsit. Salli Lehtisaari valmisti vuonna 2001 uuden pääalttarin liinan, vuonna 2006 mustan kasukan ja kaksi stolaa sekä vuonna 2008 Karjalaisten alttarin liinan. Liinojen pitsimallit on suunnitellut Eeva-Liisa Kortelahti. Ennestään sakastissa on messukasukoita, musta vuodelta 1776, purppuranpunainen vuodelta 1832, sinipunainen ja sinivioletti vuodelta 1930. Messukasukoita on valmistettu kaikki värit vuonna 1957 ja antependiumeista vuonna 1959.

Kattokruunut

Kattokruunut ovat seurakuntalaisten eri aikoina lahjoittamia. Vanhin on urkuparven alla oleva pieni kruunu. Sen lahjoittivat kirkkoon veljekset Paul ja Henrik Callia vanhempiensa kirkon laittian alla olevan leposijan johdosta 1647.  Äiti Margareta Takku oli kuollut 1642 ja isä Turun linnan kirjuri Paul Callia 1623 Huittisissa, jossa omisti Mommolan Färkkilän. Toiseksi vanhin on länsisakaran parvella oleva, jossa on vuosiluku 1731. Muut ovat mm. vuosilta 1803, 1841 ja 1863. Nuorimpia ovat keskellä ja alttarinhaarassa olevat kruunut, ne ovat 1800-luvun lopulta. Alunperin kruunuissa käytettiin kynttilöitä, mutta myöhemmin ne on varustettu sähkölampuilla. Seinävalaisimet asennettiin 1950-luvun korjauksen yhteydessä ja ne suunnitteli dipl.ins. Matti Leppä. Lähetyskynttelikön valmisti porilainen taidetakoja Taimi.

Urut

Ensimmäiset urut, joista julkisivu on vielä jäljellä, hankittiin vuonna 1882, ja ne teki J.A Zachariassen Uudestakaupungista. Nykyiset ovat vuodelta 1935 ja ne ovat 34-äänikertaiset pneumaattiset urut, Kangasalan urkutehtaan valmistamat. Kirkonkelloja on kolme, ne ovat vuosilta 1796, 1816 ja 1848 ja niiden painot ovat vastaavasti 870, 500 ja 580 kg. Vuonna 1911 suurin kello halkesi soitettaessa ja se jouduttiin valamaan uudesta. 1950-luvun korjauksen yhteydessä kellot muutettiin sähköllä soitettaviksi.

Kaappikello

Sakastissa on mm. Joh. Könnin vuonna 1813 rakentama suurikokoinen kaappikello, joka oli aikoinaan kirkkosalissa, vanhasta pappilasta tuotuja huonekaluja ja kappalainen Johan Turoviuksen ja hänen puolisonsa Kristiina Burmeisterin kirkolle v. 1726 lahjoittama kolmihaarainen kynttiläjalka.

kuvakooste muusta kalustosta